1. huhtikuuta 2010

Kuivausoperaatio

Kevät ei ole helppoa aikaa, kun maha on vain kymmenen sentin korkeudella maasta: mäyräkoiran ei tarvitse kipittää ulkona kuin metrin ollakseen yltäpäältä kurassa. Ulkoilua seuraa lähes päivittäin ohjelmanumero nimeltä koiran pesu, mutta kaikeksi onneksi Jarvis oivaltanut viimein, että on viisaampaa käyttäytyä yhteistyöhaluisesti kuin hangoitella vastaan - pesu tapahtuu jokatapauksessa, mutta ensinmainitussa tapauksessa vettä roiskuu vähemmän. Märät pakoyritykset ovat siis loppuneet ja tassut nostetaan kuuliaisesti yksi kerrallaan ylös, kun niitä jynssätään. Ilme on silti näkemisen arvoinen.

jarvis_iso3
pikkuhai-2
jarvis_iso5
pikkuhai-1
jarvis_iso2

Miten Tohtori Myllerryksen lajikumppanit suhtautuvat pesutoimenpiteisiin?

20 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos jälleen aivan ihanista kuvista! Sydäntä lämmittävät muistikuvat oman, jo edesmenneen karvaisen ystävän suihkun jälkeisistä ravistelu- ja riehumiskierroksista tulvivat mieleen näitä katsellessa. Parhainta pääsiäisen aikaa kaikille neljälle tassulle ja tassukkaan kaverille!

Tanja kirjoitti...

Laajojen empiiristen kokemusten perusteella voin kertoa että lajitoverit vihaavat (myös) pesua koko koiransydämensä kyllyydestä!

Mutta tiesitkös että TIGI on tuonut markkinoille koirille (ja kissoille) tarkoitetun TIGI Pet Head-sarjan.
Hilarious!

Anonyymi kirjoitti...

Sama täällä. Kaunis kiitos kuvista. Minullekin kuvat ja teksti toivat mieleen muistot omista kahdesta pienestä koirasta, jotka molemmat vihasivat kylpysessioita vielä 14 vuoden kokemuksen jälkeenkin. Molemmat myös "pimahtivat" aina täysin, kun olivat päässeet pois pyyhekäsittelystä. Pienet chihuahuat juoksivat pitkin seiniä tuhatta ja sataa. Spurtti päättyi aina täysin harkittuun kyljelleen kellahtamiseen, jota seurasi "iloinen hyrrä"-osio, jossa kutiavaa turkkia kiehnättiin matolla/lattialla/sängyllä. Seuraa hetken jähmettyminen, kunnes taas mennään salamana pitkin asuntoa huoneesta toiseen. Omistaja perheineen sai sydän syrjällään pelätä, törmääkö pesty koira vahingossa seinään tai hyppääkö se sohvan ohi, koska vauhti oli aina niin hurjaa, mutta vahinkoja ei koskaan onneksi sattunut. Puolen tunnin kuluttua riuhumisesta koirat olivat yleensä jo unten mailla. :)

hanska kirjoitti...

pentti luo hyvin surkeita kaltoinkohdeltu bassetti -ilmeitä kaikkiin rääkkääjiinsä pesutilanteissa. päälle se perinteinen oma kuivausoperaatio mattoon / päiväpeittoon. myllerrys mikä myllerrys.

Olli kirjoitti...

Lajitoveri Olli ei myöskään pidä kastumisesta. Eikä myöskään ulkoilusta märällä kelillä. Olli rakastaa aurinkoa ja lämpöä - ei ole kesäisin parempaa harrastusta kuin köllötellä keskellä pihaa auringonpaisteessa (emännän istuessa varjon alla).

Anonyymi kirjoitti...

Myöskään täällä hallitseva lajitoveri Mindi 10 v. ei pesuun ole iän myötä tottunut. Vuosien tuoma viisaus on kuitenkin opettanut piiloutumaan kutsun käydessä, ja jos pakoyrityksistä huolimatta hänet saadaan pesuhuoneeseen, salamannopea viuhahdus lauteiden alle takaa useita minuutteja lisää elinaikaa. Ja hieman hymyilynaihetta kun omistaja konttaa kiroillen perässä toisen juostessa kokoedun turvin karkuun.

Kun kiinnijäämisen seurauksena vaaleanpunainen vauvanamme alkaa siintää silmissä, ja koiraa yritetään sinne laskea, on ainoa pelastuskeino villi rimpuilu ja tassujen ja kynsien harottava asento, jolloin koiraa on käytännössä mahdoton mahduttaa vatiin.

Tämän erän hävittyään tässä vaiheessa jo märän mahaa myöten vedessä lilluvan rotan ei käy muuta kuin heitellä murhaavia mulkaisuja pesijää kohtaan.

Kuivausoperaatio onkin sitten yhtä hauskaa kuin teillä, aika lailla prikulleen samoilla eleillä ja ilmeillä ;)
nanna

Anonyymi kirjoitti...

Kumman tutulta näyttää kyllä :D Meillä ollaan kanssa tuossa alistun-pesuun-emännän-mieliksi-vaiheessa, vaikka välillä satuu repsahduksia, joidenka seurauksena märkää koiraa metsästetään mm. ruokapöydän alta :D

nakkila kirjoitti...

Kuramaha nakit pestään meillä myös päivittäin=) Meillä pesu on nautinto ja suihkun jälkeen alkaa hillitön kilpajuoksu ja riehuminen=DD

Anonyymi kirjoitti...

Samat näyttää olevan tunnelmat meilläkin, kuivaamisen jälkeen joko saadaan kunnon juoksuhepuli tai etsitään emännän mahdollisimman puhdas ja vaalea vaate johon kuivataan itse loput;)

kittyfane kirjoitti...

Meidän westie-poika käveli kyllä kiltisti suihkuun ja nosteli tassuja kuuliaisesti sovittuun rytmiin: ensin etukäpälät, sitten taka- ja sitten vatsanalus. Kuivaamisen jälkeen alkoi pää-kolmantena-jalkana-ralli. Hillitsemätöntä omatoimista kuivausrumbaa juostiin aina vähintään viisi minuuttia. Mattojen, sängyn ja sohvan imuteho tuli testattua vähintään kolmeen otteeseen päivittäin. Erityisesti selkä oli tarpeellista tuplakiehnätä jokaiseen taloudessa olleeseen tekstiiliin. Ja sitten operaation jälkeeen saattoikin nukahtaa omaan koriinsa väsyneenä ja suloisena - vaikka edelleen hienoisesti märältä koiralta tuoksahtavana.

Paloma kirjoitti...

Ihanaa tuo mäyriäisen elämä! Kiva blogi ja kivoja kuvia!
Meillä täällä maalla asustaa kolme pk mäykkytyttöä. Mukavaa pääsiäistä!

Alma - Porsönin kauhu kirjoitti...

Haha, mahtavaa Tohtori Myllerrys. Lajitoveri Alma pitää pesusta aikalailla yhtä paljon. Suihkussa äiskä saa osakseen "Äiti, sä et rakasta mua ja mää syön sun kaikki sukat ja rakkaat esineet"-ilmeen. Sitten mökötetään. Kuivaus tapahtuu aivan kuin itsestään, sillä suihkunraikkaasta mäykystä kuoriutuu hurja tornado!

Emmi kirjoitti...

Meidän Mauno mäykkä 6,5 kuukautta nypittiin juuri viime viikolla ja nyt on elo paljon helpompaa kaikkien kannalta. En joka lenkin jälkeen edes yritä suihkutusta. Pyyhin tassut ja masunalusen tarmokkaalla hankauksella. Pyyhepyykkiä ja lattioita meillä sitten pestäänkin sitäkin useammin. :) Ensimmäiset suihkukokemukset johtivat aina pelkopissoihin, mutta nyt onneksi jo alistutaan kohtaloon.

Kuratonta kesää odotellessa...

minh kirjoitti...

Tänään kevään ensimmäinen pesu ulkoilun jälkeen! Suihkua edelsi hysteerinen kiekkumaralla sängyltä sohvalle jne ja ensimmäisen kerran olen nähnyt tuon yli-itsevarman koiran häntä koipien välissä kun ajoin sen suihkunurkkaukseen ja aloin jynssätä O_o taisi kuitenkin tykätä, loppujen lopuksi, kuivasi itsensä lakanoihin ja veti armotonta rallia ympäri kämppää..:)

Ihania kuvia!
-minh-

Anonyymi kirjoitti...

Mistähän ihmeestä ne suihkun jälkeiset hepulit oikein tulee? :D Meidän parivuotiaskin ravaa suihkun jälkeen ympäri taloa niin lujaa kuin pääsee, haukkuu, singahtelee, kaatuilee, törmäilee... Tätä kaikkea edeltää tietenkin itse pesuoperaatio, jonka aikana mäykky seisoo pesuhuoneen nurkassa jähmettyneenä kuin patsas. Ja sinne suihkuun ei todellakaan mennä vapaaehtoisesti! :D

S kirjoitti...

Meillä heti kun mäyris havaitsee pyyhkeen,alkaa jumalaton rimpuilu ja venkoilu. Kastuessaan näytetään sitten niin kurjaa kuonoa että! :D

Anonyymi kirjoitti...

Taas yksi mäyräkoirille yhteinen tapa. Meillä kkmäykky tulee suihkuun, hieman hämillään mutta karkuun ei sentään yritetä. Mutta se kuivaus....kieppumista, riekkumista, kaatuilua, törmäilyä, puhkimista, örinää, kuopimista...siis aivan mahdoton show. Ja kun kylppäristä päästään pois vedetään niin viimesen päälle rundit vielä ja käydään mylläämässä oma peti perusteellisesti. Ihme kavereita.

DL3 kirjoitti...

http://dl3mashael.blogspot.com/2011/02/riyad-us-saliheen.html

Anonyymi kirjoitti...

Täällä prinsessanakki inhoaa märkää maata ja tassujen ja mahan kastumista sydämensä kyllyydestä. Puhtaus on ilmeisesti mukavampaa, koska neiti astelee kurapäivinä oma-aloitteisesti kylppärin ovelle, hyppää suihkualtaaseen (ellei ole laiskalla tuulella, jolloin pitää punnertaa takamuksesta) ja nostelee tassun kerrallaan ylös kun suihkutetaan mukavan lämpimällä vedellä. Kuivaus se vasta kivaa onkin, ja sen jälkeen voi vetää asunnossa juoksuhepulin ja kastella sohvan ja nojatuolit (ja emännän).

pamod negi kirjoitti...

Great blog- really enjoyed reading it. Have bookmarked you and will check back regular. Please feel free to take a look at my blog...
cheap flights to osaka
flights to osaka
osaka flights