Tohtori Myllerrys

Ensimmäiset päivät

2011-08-30T21:00:00.003+03:00

Jarvis kohtasi uuden kahdeksanviikkoisen perheenjäsenen ensimmäistä kertaa kotipihalla, jottei tulokas tunkeutuisi ensimmäisenä herran neljän seinän rajaamalle reviirille. Pennut ovat saaneet meillä useimmiten uteliaan ja kiinnostuneen vastaanoton, mutta epäluuloisella mäyräkoiralla kesti noin 0,2 sekuntia tajuta, että palvelusväen seurassa saapunut tapaus ei ollutkaan vain harmiton vieras, vaan uusi jäsen laumassa. Yksi halveksuva nuuhkaisu ja mäyräkoira käänsi mielenosoituksellisesti selän.

Mäyräkoirilla on draamantaju kohdallaan: mököttäminen onnistui, vaikka hännässä roikkui pieni piraija. Silitys, rapsutus ja leikitys ei kelvannut äärimmäisen loukkaantuneelle herralle, pää kääntyi protestina päinvastaiseen suuntaan jos herraa suvaitsi puhutella. Sapuskan se juuri ja juuri otti vastaan, mulkaisun kera. Seuraavana iltana murjotuksesta tuli astetta haastavampaa, kun Junon sisko saapui leikkitreffeille. Äkkiä pakoon. Kun rasavillit pikkutytöt nukahtivat viltille, totaalisesta ignore-linjasta poikettiin muutaman armollisen masunuuhkaisun verran. Alku se on sekin.

Mäyräkoiraa numero 2 ei paljoa esikoisen kiukuttelu hidastanut. Mahdoton nuuhkutus ja tohina kävi kun uusi koti tutkittiin läpikotaisin ensimmäisten päivien aikana. Pennulla on vain kaksi vaihdetta, on/off. Uni tulee varoittamatta kesken vipellyksen, joskus ei ehdi kiivetä edes lempinukkumapaikkaan kaulakuoppaan asti.

Junolle pedattiin oma peti sängyn viereen, mutta se kelpasi neitokaiselle vain pissapaikaksi. Nukkumapaikka löytyy öisin palvelusväen kahden tyynyn välistä, siinä on lämmin paikka ja lyhyt matka aamusuukoille.

Kotimatka

2011-08-20T01:00:00.002+03:00

Kahdeksanviikkoisen prinsessanakin riistäminen tutusta ja turvallisesta pesästään kohti uusia kulmia ja uutta kotia tuntui huomattavasti vähemmän julmalta, kun sisaruksia pakattiin samaan autoon useampi. Siitä, että pikkutytön kaksi siskoa päätyvät lähipiiriin on muutakin iloa kuin pissanhajuisten omistajien vertaistuki - kolmikko saa kasvaa, leikkiä ja keksiä mäyräkoiramaisia metkujaan yhdessä.

Kotimatka sujui kunnialla: pikkupeto ei tuntenut vielä edes omaa nimeään, mutta autokyyti ei pelottanut eikä ensimmäinen puruluu arveluttanut. Heti se tiesi mitä sille pitää tehdä. Asiallinen meininki ja reteä asento.

Äitinsä tyttö

2011-08-07T23:00:00.000+03:00

Parasta mitä pieni tyttö tietää on tennareiden nauhat. Ensimmäisenä yhteisenä aamunamme heräsin siihen, että sängyssä oli Converse - tarina ei kerro miten mäyräkoiranalku on raahannut lähes itsensä kokoisen kengän koko matkan eteisestä olohuoneen läpi makuualkoviin.

Tohtori Myllerrys & Täystuho

2011-08-07T12:00:00.006+03:00

Tohtori Myllerrys lopettaa radiohiljaisuuden ryminällä ja esittelee tontin uuden vakiovieraan: Täystuho on 9-viikkoinen prinsessanakki, kutsumanimeltään Juno ja vaatimattomasta iästään huolimatta jo hyvin tunnistettavasti mäyräkoira. Ilmeet ja eleet ovat jo kohdillaan, alkaen mäyräkoiratuijotuksesta ja siitä tinkimättömästä periaatteesta, että kun jotain on päätetty periksi ei anneta. Paitsi jos saa nakin.

Muut tuntomerkit: maha on pinkki ja pyöreä, korvat kolme numeroa liian isot, etutassuissa on onnenlantit ja meininki on ihan mahdoton.

Juno on kotoisin samasta kennelistä kuin Jarvis ja vieläpä sukulaistyttö, Junon emo on nimittäin Jarviksen sisarpuoli. Sukulaiset eivät tähän lopu: Myllerryksen tontilla seikkailee jatkossa säännöllisen epäsäännöllisesti myös Junon kaksi siskosta Luna ja Sylvia, jotka löysivät onnekkaiden sattumien (= viattomien "tullaan ihan vaan seuraksi katsomaan pentuja" -retkien) kautta kodin blogin päähenkilöiden palvelusväen lähipiiristä.

Palvelusväki on onnesta soikeana. Luvassa paljon kuvia, videoita ja asiaa kuolemattomasta aiheesta nimeltä elämää mäyräkoiran kanssa - tästä eteenpäin siis kahden.

Saukkosukkula

2010-04-21T23:00:00.005+03:00

Kaikki eivät ole hyvillään pitkän talven loppumisesta. Jarvis on katsellut hupenevia kinoksia silmät suurina kauhusta, se ehti tottua lähipuiston pehmeään lumeen, jossa sai sukkuloida saukkona jänisten jäljillä. Ei ollut villapaita pysyä mukana menossa, kun uljas metsästäjä antoi pupuille kyytiä.

Myös yhden mäyräkoiran sota Suomen postilaitosta vastaan jatkuu uusin panoksin, viimeksi kadulle jätetty postikärry sai tuta hurjan pedon vihasta kun Jarvis yritti haukkua sen kumoon.

Kuivausoperaatio

2010-04-01T17:00:00.005+03:00

Kevät ei ole helppoa aikaa, kun maha on vain kymmenen sentin korkeudella maasta: mäyräkoiran ei tarvitse kipittää ulkona kuin metrin ollakseen yltäpäältä kurassa. Ulkoilua seuraa lähes päivittäin ohjelmanumero nimeltä koiran pesu, mutta kaikeksi onneksi Jarvis oivaltanut viimein, että on viisaampaa käyttäytyä yhteistyöhaluisesti kuin hangoitella vastaan - pesu tapahtuu jokatapauksessa, mutta ensinmainitussa tapauksessa vettä roiskuu vähemmän. Märät pakoyritykset ovat siis loppuneet ja tassut nostetaan kuuliaisesti yksi kerrallaan ylös, kun niitä jynssätään. Ilme on silti näkemisen arvoinen.

Miten Tohtori Myllerryksen lajikumppanit suhtautuvat pesutoimenpiteisiin?

Kuvausassistentti

2010-02-04T21:41:00.004+02:00

Kuvausassistentti on herännyt peiton alla vietetystä talvihorroksesta ja pursuilee rakkautta: kamerasta ei löydy montaa kuvaa ilman kuonoa, hännänpäätä, tassua tai niitä kaikkia.

Assistentin, tuon rakkauden sukkulan, pääsy promokuvauksiin on toistaiseksi evätty. Vaatehuonelisenssi on myös jäähyllä, koska talouden kaikkien hanskojen ja lapasten peukalot ovat joutuneet saman ylitsevuotavan rakkauden kohteeksi.

Rakkaus oli tosin aamulla koetuksella kun vastaan tuli mäyräkoiran suurin vihollinen nimeltä postimies. Mysteeriksi jää kuinka kulmakunnan epäluuloisin eläin muuttuu kotona hellyydenkipeäksi sohvasaukoksi, joka löytää paikan kainalosta ennen kuin on ehtinyt edes istahtaa.

Loikoillen

2010-01-27T21:40:00.002+02:00

Näin käy lähteneiden vieraiden petivaatteille heti kun silmä välttää: niiden seasta löytyy onnellisena loikoileva mies ja mäyräkoira. Jarviksen mielestä maailmassa ei ole mitään mahtavampaa kuin kasa peittoja, jonka alle mönkiä.

Karo taitaa olla samaa mieltä.

Pitkän tähtäimen suunnitelma

2010-01-10T18:00:00.002+02:00

Jarvis uskoo vakaasti, ettei sen tekemisiin kiinnitetä huomiota, jos se toimii riittävän kärsivällisesti ja vaivihkaa. Paras tapa saalistaa pari kynsikkäitä emännän laukusta on muina mäyräkoirina nukahtaa laukkuun.

Ihan viatonta.

Jussipaitainen maastonakki

2009-12-17T16:00:00.005+02:00

Jarvis sai tänä vuonna aikaisen joululahjan. Lämpöinen Jussipaita saapui ehtaan tarpeeseen, edellinen villapaita jäi pieneksi jo vuosi sitten ja mitä paukkuvammat pakkaset sen vähemmän mukavuudenhaluista mäyryläistä on huvittanut olla ulkona. Uuteen villikseen suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti, mutta piparilla lahjominen sai epäluulot hälvenemään ja paita puettiin päälle hyvässä yhteisymmärryksessä.

Lenkit ovat viime päivinä kestäneet noin kolme minuuttia: tarpeet on hoidettu ensimmäisen vastaantulevan puun juurelle ja käännytty sen jälkeen päättäväisesti takaisin kohti kotiovea. Tänään ei ollutkaan enää kiire sisälle, maastonakki mönki ja hyppeli vastasataneessa puuterilumessa tyytyväisenä niin kauan että naparetkeilijän tavoin varustautunutta emäntää ehti alkaa palella.

Paitaa ei aivan riitä koko nakin pituudelta, mutta ei päksiä tuntunut palelevan. Puiston puput kiinnostivat paljon enemmän, niitä on väijytty koko syksy ja pesäkoloihin oltaisiin jo tehty lähempää tuttavuutta, jos mitäänymmärtämätön emäntä olisi päästänyt mäyryläisen täyttämään luonnon sille osoittamaa tehtävää.

Jarvis lähettää Jussipaidalle kiitoshaukahduksen ja hännänheilutuksia!

Elämää keittiössä

2009-11-16T23:00:00.003+02:00

Mäyräkoira tahtoo olla siellä missä tapahtuu. Jos emäntä tekee keittiön pöydän äärellä töitä, mieluisin paikka on emännän sylissä. Kirjoittaminen koira kainalossa on kovin vaikeaa, joten olemme päätyneet toiselle osapuolelle hiukan vastentahtoiseen kompromissin: Jarviksen paikka on viereisessä tuolissa.

Suuret ikkunat odottavat vielä tiivistämistään ja asunnossa vetää, joten turkilla varustettu sohvasaukko tarvitsee mielestään tuolipaikan lisäksi viltin. Sen sisällä on hyvä torkkua ja välillä luoda emäntäänsä tuimia katseita.

Automatka, osa 2

2009-11-16T18:00:00.002+02:00

Kerroin taannoin, että Jarvis matkustaisi autossa mieluiten etupenkillä istuvan sylissä, nojaten etutassuillaan kojelautaa vasten. Toinen mielipaikka olisi kuskin sylissä, johon päämäärätietoista mäyräkoiraa ei turvallisuussyistä(kään) päästetä. Nappasin kuitenkin kuvan, kun mäyryläinen onnistui viimeksi mönkimään haluamaansa paikkaan.

Kauaa ei saanut tyytyväinen koira katsella ulos ikkunasta. Loppumatka kului mököttäen emännän jaloissa.

Epäluulo

2009-10-15T22:30:00.002+03:00

Mäyräkoirat suhtautuvat hyvin epäluuloisesti reviirilleen tunkeutuviin uusiin asioihin. Kuten kameraan.

Muita epäluuloa aiheuttaneita asioita: uusi lamppu, astianpesukone, keittiön kylmäkaappi (johon välit lämpenivät sen jälkeen kun Jarvis huomasi, että siellä säilytetään hänen ruokiaan ja herkkujaan), veljeni sekä kylpyhuoneen lattiankuivaaja, joka on yhä Jarviksen mielestä niin epäilyttävä, että sille muristaan joka kerta kun lattiaa kuivataan suihkun jäljiltä.

Sunnuntailenkillä

2009-10-11T11:00:00.001+03:00

Sunnuntailenkkeily ei yleensä tarkoita sitä, että mäyräkoira matkustaa palvelusväkensä sylissä, vaikka Jarvis kyllä pitäisi ajatuksesta. Kun säkäkorkeus on ylväät kaksikymmentä senttiä, yläilmoista näkee jäniksiä, variksia ja oravia huomattavasti paremmin. Ei siis ihme, ettei koiraherran keskittymiskyky oikein riitä kuvissa poseeramiseen.

Vain mäyräkoira voi säilyttää suuruudenhullun ylpeytensä jopa tähyillessään valtakuntaansa jonkun sylistä.

Studioapulainen

2009-10-10T21:00:00.005+03:00

Jarvis viihtyy hyvin Manboyn studiolla, mutta äänitykset eivät ole lainkaan sen mieleen - silloin avulias studioapulainen jää surkeana suljettujen ovien taakse. Useimmat mäyräkoiranomistajat tuntevat ilmiön nimeltä suljettujen ovien kammo, se on mäyräkoiria vaivaava fobia, joka tarkoittaa sitä että juuri siihen paikkaan on päästävä, jonne johtava ovi on suljettu. Ne taitavat epäillä, että suljettujen ovien takana syödään lihapulleja, nakkeja ja muita mäyräkoirien mieliherkkuja.

Onneksi studion sohvalla on hyvä mököttää. Loukattu mäyräkoira välttelee katsetta, ei innostu leikeistä ja kääntää päksin kohti, jos yrittää rapsuttaa.

Onko suljettujen ovien kammo tuttu muissakin koiratalouksissa?

Uusi lempipaikka

2009-08-31T23:00:00.004+03:00

Jarvis on solminut kiihkeän suhteen kodin uuteen paimentolaismattoon. Se on pehmeä, lämmin ja lähestulkoon riittävän suuri peti jopa mäyräkoiralle ja sen kerrostalon kokoiselle egolle.

Yöksi herra sentään puikkelehtii sänkyyn vällyjen alle, koska ei saa ketään seurakseen matolle. Asiat tärkeysjärjestykseen.

Automatka

2009-07-17T01:00:00.003+03:00

Jarvis matkustaa autossa useimmiten turvavyövaljaissa takapenkillä, mikä ei luonnollisesti sovi alkuunkaan mäyräkoiran arvolle. Uljas luonnonkappale matkustaisi mieluiten etupenkillä etutassut nojaten kojelautaa vasten, kuin kapteeni laivansa kannella korvat lepattaen kuvitteellisessa tuulessa. Toiveeseen ei olla suhtauduttu myötämielisesti, joten toiseksi paras vaihtoehto on mönkiä alas penkiltä, kääriytyä solmuksi ahtaimpaan mahdolliseen koloon ihmisten jalkoihin..

..ja nukahtaa siihen.

Ainut tapa päästä autosta ulos tämän jälkeen on onkia uninen mäyräkoira kaikkine tassuineen ja häntineen ensin syliinsä.

Mäyräkoiran nukkumaanmenoaika

2009-07-12T18:00:00.004+03:00

Linssilude

2009-07-09T23:00:00.005+03:00

Kuka bongaa rokkibändin uuden jäsenen?

Kesäviikonlopun vietossa

2009-05-31T23:30:00.000+03:00

Jarvis on viettänyt ensimmäisen virallisen kesäviikonlopun rennoissa merkeissä - enimmäkseen torkkuen, vuorotellen auringossa ja vuorotellen varjossa. Mäyräkoira on onnellinen, kunhan lähellä on lauma, vesikuppi ja puruluu.

Uljaan villipedon vapautta rajoitettiin röyhkeästi hihnalla. Jokainen mäyräkoiranomistaja tietää mitä tapahtuu jos koiran laskee vapaaksi julkisessa puistossa: alueen jänikset ja linnut saavat kyytiä, muille koirille käydään tekemässä selväksi kuka reviirin omistaa ja grillaavat seurueet saavat kutsumattomia päivällisvieraita.

Paha silmä

2009-04-12T18:55:00.002+03:00

Nokostelevat mäyräkoirat eivät arvosta häiriötekijöitä (ellei häiriötekijä satu olemaan lihapulla tai nakki). Olisihan se pitänyt muistaa.

Aamu-uninen

2009-04-10T20:20:00.002+03:00

Tämä näky on vastassa aamuisin, kun tulen suihkusta: lämmin paikka sängyssä on viety ja peiton alta pilkistää korkeintaan kuono tai hännänpää. Viime aikoina useimmiten ensinmainittu, koska Jarvis on huomannut miten mukavia kapistuksia tyynyt ovat.

PS. Nämä kuvat on omistettu Tytölle, joka osaa arvostaa eläinten alahuulia.

Rappukäytävän möröt

2009-03-18T22:30:00.003+02:00

Ei ole aina helppoa olla mäyräkoira (vaikka peiton alla vietetystä ajasta olisi kyllä helppo saada sellainen käsitys). Yllättävät asiat voivat yhtenä kauniina päivinä osoittautua tavattoman pelottaviksi, eikä emännälle ja isännälle välttämättä koskaan selviä miksi. Viimeisimmät kauhukokemukset on aiheuttanut kotitalomme rappukäytävä.

Asumme ylimmässä kerroksessa, joten portaita tulee käytettyä harvoin. Kauhujen raput on kuitenkin ohitettava, jotta kotiovelta pääsee hissille. Rappujen ohi onkin viime aikoina joko a) raahauduttu omistajan perässä kaikki neljä tassua jarruina tai b) pinkaistu korvat luimussa ja häntä koipien välissä.

Kun tuntemattomasta syystä syntynyttä kauhua oli jatkunut viikon, turvauduimme keinoon, joka toimii jopa itsepäisiin mäyräkoiriin. Kun rappujen kohdalle oli siroteltu lihapullan palasia muutaman päivän ajan joka kerta kun Jarvis lähti ulos tai palasi sisään, rappukäytävä alkoi kummasti tuntua paremmalta paikalta ja rappujen läheisyys vähemmän kauhistuttavalta.

Nyt rauha on jälleen maassa eikä ulkona käymiseen liity turhaa dramatiikkaa. (Ellei ulkona ole loskaa. Tiedätte jo kuinka siinä käy.) Lihapullat, tuo ilmiömäinen keksintö!

Mäyräkoiran ystävänpäivä..

2009-02-14T13:30:00.003+02:00

..on joka päivä. Jarviksen mielestä rakkautta on:

1) pestä hellästi isännän tai emännän naama, kun tämä ~~nukkuu~~ yrittää nukkua

2) tuoda sänkyyn mahdollisimman monta lelua ja puruluuta, jotta isännälle ja emännällekin riittää

3) nukkua isännän tai emännän kainalossa, polvitaipeessa, jalkojen päällä tai oikeastaan missä vain, kunhan mahdollisimman suuri pinta-ala pienestä koirasta on tiukasti kiinni jommassakummassa omistajassaan.

Entä miten teillä osoitetaan rakkautta?

PS. Myllerrys ja emäntä vastaavat tänään kommentteihin ja pahoittelevat viivettä!

Talviunilla

2009-01-31T23:45:00.000+02:00

Kuka väittää, että koirat eivät nuku talviunia? Meillä asuu mäyräkoira, joka on viettänyt peiton alla 90% kuluneesta tammikuusta. On siellä kyllä ollut muitakin.

Emäntä ja isäntä ovat sairastelleet vuorotellen, Jarvis on toiminut voimaeläimenä. Hyvä voimaeläin onkin, jää peiton alle kuorsaamaan kaikki tassut kohti kattoa kun muut nousevat!

Onnenkoiran jouluateria

2008-12-26T13:15:00.000+02:00

Sanomattakin lienee selvää, että Jarvis rakastaa joulua: keittiössä tuoksuu kinkku, lauma on koossa ja koira saa perheen pienimpänä kaikista suurimman kasan paketteja. Uunissa paistuvaa kinkkua vartioidaan tarkoin, mutta sen valmistumisen jälkeen on entistäkin olennaisempaa päivystää keittiössä, sillä koskaan ei tiedä milloin joku lankeaa mäyräkoiratuijotuksen uhriksi ja antaa maistiaisen kinkusta.

Vaikka Jarvis nukkuu peiton alla sängyssä, ruokailutottumuksissa on säilytetty joku roti: koira syö vasta ihmisten jälkeen, astuu ruokakuppinsa ääreen vasta luvan saatuaan eikä koskaan saa herkkupaloja suoraan pöydästä. Jarviksen tämän joulun kohokohta pakettien avaamiseen ohella taisikin olla jouluateria, joka oli kaikin tavoin poikkeuksellinen: se tarjoiltiin hienosta astiasta isäntäväen vielä istuessa pöydässä - ja tavanomaisen sapuskan sijaan kulho sisälsi Jarviksen suurimpia jouluherkkuja: maksalaatikkoa, porkkanalaatikkoa, kinkkua ja smetananjämiä.

Voimme vahvistaa, että tämän aterian jälkeen matolla loikoili selällään harvinaisen onnellinen mäyräkoira masu pömpöllään. Se oli ilmeisesti sitä mieltä, että vihdoin isäntäväki on ymmärtänyt, miten mäyräkoira haluaa ruokailunsa järjestettävän.

Jouluaatto

2008-12-25T19:40:00.003+02:00

Jarvis on ilmeisesti ollut tänä vuonna kiltti, koska mäyryläisen toiveet toteutuivat lukuunottamatta listan viimeistä kohtaa (sekin ehkä järjestyy kun palaamme joulunvietosta kotiin Helsinkiin ja huomaamme, että tontut eivät ole täyttäneet jääkaappia poissaollessamme). Paketeista paljastui mm. erikokoisia luita, nakkeja sekä Jarviksen mummilta saatu pehmolelu, josta siihen kohdistetun rakkauden tiimellyksessä on ehtinyt irrota täytteiden lisäksi yksi jalka. Se on ilmeisesti otettu pehmolelun suunnittelussa huomioon, koska jalkoja on runsaasti - hyvä niin, sillä tästä tuli selvästi joulun hitti!

Viimejouluinen pehmolelu, samanlaisilla pitkillä jaloilla varustettu poro, rakastettiin kuoliaaksi kahdessa viikossa. Poro sai päivittäin sellaista kyytiä ettei siitä olisi haluttu luopua illalla nukkumaanmenoaikaankaan. Kun nostimme sen yöksi jääkaapin päälle, Jarvis makasi surkeana jääkaapin edessä ja vinkui, kunnes yleisen yörauhan nimissä luovutimme ja teimme porolle tilaa sänkyyn. Siitä on vieläkin jäljellä kangastilkku, jota vartioidaan määrätietoisesti kun lelukoria yritetään siivota.

Loppuaattoillan leikistä väsynyt mäyräkoira vietti kutakuinkin näin.

Tänään kyytiä on saanut toinenkin joululahjaksi saatu lelu, kuvia luvassa pian!

Myllerryksen toivelista joulupukille

2008-12-22T04:45:00.001+02:00

1. Paketillinen nakkeja

2. Pehmolelu, jonka saa repiä riekaleiksi ilman että kukaan kieltää

3. Jättiluu, jonka kaluamiseen menee vuosi

4. Miniluita niitä hetkiä varten kun kärsivällisyys loppuu jättiluun kanssa

5. Ikioma kebabannos vain ja ainoastaan Jarvikselle (salaatin ja riisin voi jättää pois)

Eikä haittaisi yhtään, jos emäntä tai isäntä luovuttaisi muutaman sukan pukinkonttiin! Sitä ennen emännän ja isännän pitäisi tosin saapua kotiin reissusta. Tämä kaikista tärkein toive toteutuukin onneksi huomenna. Seuraavaksi ohjelmassa onkin jokavuotinen ohjelmanumero nimeltä "Mäyräkoira vahtii herkeämättä uunissa paistuvaa kinkkua".

Mitä löytyy muiden nelitassujen toivelistalta?

Mäyräkoira osallistuu kotiaskareisiin, osa 2

2008-12-09T08:50:00.001+02:00

Kun emäntä kuvaa vanhoja vaatteitaan laittaakseen ne myyntiin, joka toisesta kuvasta löytyy jotain ylimääräistä.

1) Tassu.

2) Kuono.

3) Venyyttelyvartti.

4) Marttyyri.

5) Harhautukseksi annetulla lihapullatäytteisellä kongilla leikkiminen sopii kyllä, mutta vain tapahtumien keskipisteessä eli siellä missä kuvataan.

6) Mäyräkoiratuijotus iskee taas. Ai mä muka häiritsen?

Kuinka ulkoilutetaan mäyräkoiraa lumimyrkyssä

2008-11-23T19:20:00.001+02:00

Vastaus: kehnonlaisesti. Tältä näytti emäntä ja koira kahdeksan minuutin lenkin jälkeen. Jarvis oli ensilumesta innoissaan ensimmäiset viisi sekuntia, sen jälkeen tajusi että katuja peittävät kinokset ovat korkeampia kuin se ja päätti, että ei tarkemmin ajateltuna olekaan pissahätä.

Yritin kannustaa kaveria eteenpäin kinoksessa edes muutaman puun luo, mutta luovutin hetken päästä kun näin pyryn läpi että lumesta erottui vain korvat.

Toipilas

2008-11-19T07:15:00.003+02:00

Tohtori Myllerrystä on kohdannut pieni vastoinkäyminen nimeltä kastraatio. Emäntä ja isäntä eivät pitäneet siitä yhtään sen enempää kuin Jarviskaan, mutta se todettiin yhdessä eläinlääkärin kanssa parhaaksi ratkaisuksi sekä mäyryläiselle että perheelle - mäyräkoiran luontainen epäluulo vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan kun alkoi muistuttaa melkoista tyranniaa. Ironista on, että tutustuttuaan uusiin ihmisiin Jarvis tykästyy niihin heti ja paljon. Ensikohtaamiset vain ovat olleet sanoisimmeko hiukan haastavia! Toivotaan, että niistä tulee nyt pikkuhiljaa helpommat.

Toipilas on tärissyt melodramaattisesti ja näyttänyt surkealta, mutta on silti

- syönyt erittäin hyvällä ruokahalulla kaikki tarjotut hyvittelyherkut

- leikkinyt aarteenetsintää

- touhunut entiseen tapaan

- käynyt luvatta pyykkikorilla (kts. edellinen kohta)

- metsästänyt kaksi sukkaa (kts. edellinen kohta)

- ollut edelleen sitä mieltä, että sukat ovat sen omaisuutta (kts. edellinen kohta)

Tuomio: jää henkiin.

Mäyräkoira osallistuu kotiaskareisiin, osa 1: sängyn petaaminen

2008-11-16T12:50:00.002+02:00

Onpas täällä mukavaa.

Älä pakota mua lähtemään!

Zzzzzzzzzzzzz

Koiranilma

2008-11-14T16:00:00.002+02:00

Kuka vatipää on keksinyt ilmaisun koiranilma? Ilmeisesti henkilö, joka ei ole koskaan tavannut koiraa. Jarviksen inhokkikelit ovat:

1. Kaatosade. Tästä olemme saaneet nauttia viime päivinä oikein olan takaa. Pieni tihku ei menoa hidasta, mutta rummuttava kaatosade saa mukavuudenhaluisen mäyräkoiran perääntymään ulko-ovelta takaisin rappukäytävään. Mitä yleensä seuraa nöyryyttävä tapahtumasarja, jossa vastusteleva mäyräkoira nostetaan syliin, kannetaan puun juurelle, lasketaan maahan ja odotetaan, että koira lakkaisi nostelemasta inhoavasti tassujaan siksi aikaa, että malttaisi pissata.

2. Räntä. Kaksi sanaa: taukoamaton uikutus. Raskaat ja märät jättiläisräntähiutaleet ovat suurimmat viholliset.

3. Loska. Mutta ihmekös tuo, kun jo viiden sentin loska yltää tassujen puoliväliin?

Jos olette saaneet näistä kuvista sellaisen käsityksen, että Jarvis ei ole viime aikoina tehnyt muuta kuin torkkunut sängyssä, olette täysin oikeassa. Mitä kurjempi keli ulkona, sen tiukemmin se kaivautuu vällyjen alle.

Kuvassa näkyy muuten jotain, mitä ei enää ensi maanantain jälkeen ole - testosteronitasot ovat olleet kuluneen vuoden aikana sen verran korkealla että kaikille osapuolille on parempaa, että ärjylin elämä jatkuu ilman killuttimiaan. Vakuutan, että tämä tulee olemaan huomattavasti raskaampi asia miehelle kuin Jarvikselle..

Unikeko

2008-11-06T07:50:00.000+02:00

Kaikkia meillä asuvia ei häiritse, että

a) makuuhuoneessa on kaksi vuotta muuton jälkeen edelleen pahvilaatikoita

b) sänky ei ole pedattu, vaikka on iltapäivä

Ikävä

2008-11-05T00:30:00.001+02:00

Mäyräkoira ei arvosta emäntänsä reissaamista. Lauman jäsenten puuttuminen kostetaan vessapaperille.

Vieraileva tähti nro 2

2008-10-28T12:31:00.003+02:00

Sallinnette toisenkin vierailevan tähden, joka on tosin hieman edellistä pienempi - viikonloppuna nimittäin osui samaan autokyytiin kaksitoistaviikkoinen pikkuneiti!

Siis katsokaa nyt tuota paljasta masua! En kestä.

Seuraavaksi luvassa lisää Myllerrystä!

Sylikoira

2008-10-24T16:10:00.000+03:00

Tohtori Myllerryksessä on tänään vieraileva tähti, työkaverini belgianpaimenkoira joka viihtyy usein toimistolla. Kuvissa ei ole emäntä, vaan koiran suosikkihenkilöt joilta saa takuuvarmasti rapsutusta, huomiota - ja sylipaikan! Miten niin iso koira ei mahdu syliin?!

Masunäyttely: retrospective

2008-10-22T22:05:00.000+03:00

Tohtori Myllerryksen omituisuudet TOP5

2008-10-13T13:30:00.007+03:00

Tohtori Myllerrys on haastettu! Ei sentään raastupaan, vaan paljastamaan omituisimmat tapansa. Haasteen esitti Heijastuspinnan Idhren, joka Jarviksen mielestä selvästikin ymmärtää älykkäiden eläinten päälle.

Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

Jarviksella on niin paljon omituisia tapoja, että viiden valitseminen osoittautui haastavaksi.

1. Hyljeliuku
Jarvis oppi hyljeliu'un jo pienenä pentuna, kun nukuimme olohuoneen patjalla remontin takia. Patja nojasi päivisin sohvaa vasten ja leikkisä mäykky alkoi käyttää patjaa liukumäkenään. Hyljeliuku onnistuu parhaiten vatsallaan: etutassut sojottavat eteen, takatassut taaksepäin ja sitten vaan antaudutaan painovoiman vietäväksi! Nykyisin hyljeliukua näkee useimmiten sovellettuna: Jarvis liukuu peiton mukana alas matalalta futon-sängyltä, emäntänsä tai isäntänsä jalkojen päällä sylistä lattialle.. Sohvalta Jarvis laskeutuu niin, että päksi jää vielä sohvalle, kun etutassut ovat jo lattialla: takajalat venyvät pitkälle, kun mäyräkoira ottaa pitkästä selästään kaiken irti ja venyttelee nautinnollisesti ennen kuin päästää takatassutkin lattialle.

2. Todella äänekkäät haukotukset
Jarvis ei osaa haukotella äänettömästi. Haukotukset pääsevät ilmoille erilaisten mouraisujen ja narinoiden saattelemana, jotkut ovat niin äänekkäitä että niihin saattaa yöllä herätä. Mäyräkoira haukottelee muuten usein ja perusteellisesti.

3. Syvä vihasuhde kaikkeen mihin liittyy posti
Postimies on Jarviksen arkkivihollinen numero 1. Postin tulosta ilmoitetaan niin kovalla haukulla että se kuuluu seitsemmännestä kerroksesta luultavasti kellariin asti. Mikäli väliovi on unohtunut auki, postista ei ole jäljellä kuin silppua sen jälkeen kun Jarvis on käsitellyt sen. Postimiehille muristaan ja haukutaan myös ulkona, jos ne tulevat kadulla vastaan kärrynsä kanssa. Olemme joskus pyydelleet heiltä anteeksi koiran käytöstä, mutta se on kuulemma ihan yleistä ja he "ovat tottuneet".

4. Kumisaapasfobia
Viime viikonloppuna mökillä tuli todettua, että Jarvis ei pidä kumisaappaista. Eteisessä lojuvat kumpparit ovat sen mielestä vaarattomat, mutta jalkaan vedetyt kumpisaappaat herättävät suunnatonta epäluuloa ja haukkumista, vaikka saappaiden sisältä löytyvä henkilö olisi kuinka tuttu.

5. Pedinmylläysongelmat
Jarvis myllää itselleen pedin aina kun käy nukkumaan. Omalla pedillä olevia vilttejä on helppo myllätä mieleisekseen, emännän ja isännän sängyssä taas riittää pieni kuopsuttelu ennen kerälle kiertymistä. Kun Jarviksella on kuuma, se menee nukkumaan asunnon viileimpään kolkkaan, joka sattuu olemaan kylpyhuone. Siellä onkin vastassa ongelma: kylppärin matto on paksu, pieni ja varustettu liukuestepohjalla. Sitä ei tarvitse myllätä kuin hetken, kun siitä on jo tullut niin hankala pieni mytty ettei sen päälle kierry nukkumaan mikään myyrää isompi. Sehän ei estä mäyräkoiraa, jonka ylpeys ei salli erehdyksen myöntämistä: kylpyhuoneesta kuuluu pieniä tuhahduksia ja ärtyneitä huokauksia, kun koira yrittää vielä myllätä mattoa parempaan asentoon ja lopulta sommittelee itsensä epämukavan näköisen mytyn päälle vaikka väkisin.

Jarvis haastaa mukaan Ulvovan Peittomyllärin ja Impin!

PS. Tohtori Myllerrys on saanut haasteen lisäksi myös tunnustuksia ja lähettää Hanskalle ja Rhialle takaisin nuolaisuja ja hännänheilutuksia! Jopas pientä (joskin omasta mielestään aika isoa) mäyräkoiraa nyt muistetaan! Jarvis voisikin oikeastaan haastaa myös Hanskan ja Rhian listaamaan omituiset tapansa.

Iltatorkut

2008-10-06T10:55:00.000+03:00

Miten vietetään sunnuntai-ilta pitkän ja automatkustustäyteisen viikonlopun päätteeksi?

Tessuntassun

2008-09-26T00:30:00.000+03:00

Tapahtuu parhaillaan: salamyhkäistä tassuttelua mitä luultavimmin sukanmetsästyksen merkeissä. Esiintyy usein nukkumaanmenoajan tienoilla, kun mäyräkoira muistaa, että päivän agendassa oli vielä tekemättä kaikennäköistä.

Linssilude

2008-09-23T20:24:00.007+03:00

Perheessä kaivetaan säännöllisesti kamera esiin, koska emännällä on muotiblogi, jota varten sellaiset asiat kuten esimerkiksi uudet saappaat on ikuistettava. Jarviksen mielestä emäntä on ymmärtänyt asiat ihan väärin: mitä kiinnostavaa saappaissa muka on kun paikalla on mäyräkoira?

Mitäs täällä taas kuvataan?

Nuuuuuuuuhk. Saappaat. Boring.

Juu siitä leuan alta kiitos.

Pusuhyökkäys!

Ei! Ei saa lopettaa!

Emäntä rakastaa saappaitaan enemmän kuin minua.

PS. Mies ja linssilude ovat alkaneet lenkkeillä yhdessä. Jos törmäätte vähän popparin näköiseen jätkään ja korvat lepattaen juoksevaan ruskeaan mäyräkoiraan, tiedätte kohdanneenne Tohtori Myllerryksen.

Miten herätetään mäyräkoira aamulenkille

2008-09-16T12:30:00.002+03:00

Olemme kuulleet, että joissakin talouksissa perheen koira ilmoittautuu iloisesti nukkuville omistajilleen aamuisin, kun on sen mielestä aika lähteä ulos. Meillä sen sijaan mäyräkoira nukkuu onnellisesti kahteentoista, joskus yhteen. Aamutorkun luonteen pitkät unet mahdollistaa kotona työskentelevä mies, joka useimmiten herättää koiran puolen päivän aikaan aamulenkkiä varten. Joskus sattuu kuitenkin niin, että miehenkin työ kutsuu kodin ulkopuolelle jo aamutuimaan, ja silloin mäyräkoira on ulkoilutettava epäinhimmillisen aikaisin monta tuntia ennen kuin se normaalisti heräisi.

Näin se käy:
1. Etsitään mäyräkoira. Useimmiten se löytyy jostain myllätyn peiton alta (katso kuva).
2. Nostetaan nukkuva mäyräkoira syliin ja puetaan sille valjaat.
3. Kannetaan hyvin uninen mäyräkoira hissiin ja lasketaan se siellä maahan.
4. Odotetaan hetki, että se heräisi kunnolla. Jos mitään ei tapahdu, kannetaan mäyräkoira ulos asti.
5. Ulkona mielenkiintoiset tuoksut saavat mäyräkoiran heräämään sen verran, että se jaksaa madella lähimmälle nurkalle haistelemaan.
6. Liikkuminen ja tarpeiden tekeminen sujuu uniselta mäyräkoiralta hyvin hitaanlaisesti, joten aamulenkille on syytä varata aikaa noin 30 minuuttia, jonka aikana liikutaan yhteensä sadan metrin päähän ulko-ovesta ja takaisin.
7. Lenkin jälkeen mäyräkoira tassuttaa takaisin sänkyyn, luo omistajaansa halveksivan katseen ja käpertyy peiton alle jatkamaan röyhkeästi keskeytettyjä uniaan.

Mäyräkoira tutustuu mereen, osa 2

2008-09-09T20:04:00.003+03:00

Mäyräkoira tutustuu mereen

2008-09-09T10:20:00.002+03:00

Mikä uljas eläin

a) on nakinmallinen

b) tassuttelee hiekkarannan hetkessä täyteen pieniä tassunjälkiä

c) on hyvin kiinnostunut merestä, mutta pitää sitä epämiellyttävän märkänä?

Jarvis kävi viikonloppuna ensimmäistä kertaa tekemässä tuttavuutta mereen kaikessa rauhassa hiekkarannalta - se ihan ensimmäinen tutustuminen kun tapahtui herkässä vuoden iässä, kun nakki kellahti epähuomiossa mereen jyrkältä rantatörmältä ja palasi rannalta muina koirina vettä tippuen.

PS. Olemme parhaillaan autossa matkalla pohjoisesta takaisin Helsinkiin ja ohitimme juuri pohjanmaalaisen kylän nimeltä Mäyry - sattuipa sopivasti!

Tohtori Myllerrys, 9 viikkoa

2008-09-01T07:00:00.000+03:00

Kun kotona hallitsee 12-kiloinen mäyräkoirakuningas, joskus unohtaa mistä kaikki on lähtenyt - pikkuisesta nyytillisestä tassuja ja tuhinaa. Löysin koneeltani videoklipin lähes kahden vuoden takaa, lokakuisesta päivästä kun haimme Jarviksen kotiin! Kasvattajan pentuaitauksessa vilisee myös Jarviksen sisko, jonka omistaja kukaties lukee tätä blogia?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

2008-08-31T15:45:00.003+03:00

Jarvis tunnetaan Tohtori Myllerryksen lisäksi myös lukuisilla muilla nimillä.

1. Sohvasaukko (myös sukkulasaukko)
2. Minimangusti
3. Megamangusti (kun meille selvitettiin, että Jarvis on noin kolme kertaa mangustia isompi)
4. Päksieläin*
5. Jaws (jokainen koiranpennun tavannut tietää, mistä tämä on syntynyt)
6. Ärjyli (jokainen mäyräkoiran tavannut tietää, mistä tämä on syntynyt)
7. Vauhtinakki
8. Vinkuintiaani
9. Prezel
10. Herr Hund

11. Hänen Korkea-arvoinen Keisarillisuutensa

12. Töpötassu

13. Syöksysämpylä

14. Sir Wufs-a-lot

Mitä nimiä lukijoiden nakeilta ja muilta nelitassuilta löytyy?

*Kts mäyräkoirasanasto

Mäyräkoirasanasto: mäyräkoiratuijotus

2008-08-17T16:30:00.001+03:00

Mäyräkoiratuijotus = painostava ja pitkäkestoinen tuijotus, jolla mäyräkoira osoittaa tulleensa kaltoinkohdelluksi. Esiintyy usein, kun lenkki- tai ruoka-aika olisi ollut jo ainakin kaksi minuuttia sitten.

Tältä se näyttää. Tuttu näky muiden koiranomistajien kotona?

Tämänkertainen syy tuijotukseen: mäyräkoira on sidottu julmasti kiinni mökin pihalle vain 10 metrin mittaiseen köyteen, vaikka ihan vähän vaan yritti jahdata pupuja.

Katso koko sanasto »

Evakuointireppu

2008-08-15T00:10:00.002+03:00

Länsimainen ihminen kohtaa harvoin todellisia kriisitilanteita, mutta on yllättävän kekseliäs mitä tulee tapoihin suojautua niiltä. Meillä on evakuointireppu. Evakuointireppu on vanha armeijanlaukku, jolla pääasiallisesti kuljetetaan mittavia määriä tavaroita mökkireissuilla, mutta tarpeen tullen laukulla on myös toinen tarkoitus: tulipalon sattuessa evakuoida mäyräkoira turvallisesti alas seitsemännestä kerroksesta palotikkaita pitkin. Järkeenkäypää sinänsä - jokainen mäyräkoiranomistaja voi kuvitella, kuinka turvallista rimpuilevaa 12-kiloista mäyryläistä olisi kantaa alas kainalossa. Evakuointirepussa sen sijaan saa rimpuilla niin paljon kuin haluaa, mikäli mäyräkoiran ensin saa sen sisään. Laukku pääsi tänään jälleen mökkireissulle, joten teimme samalla pienen evakuointiharjoituksen.

"Just, taas joku on lähdössä ja mut jätetään tänne yksin."

Kuinka nostetaan nakinmallinen koira, osa 1.

Rimpuilu alkaa jo ennen laukkua.

Mäyräkoiraa rauhoitellaan rapsuttelulla ja heijaamisella. "Hei, laske mut alas. Oikeesti."

"Pitäkää evakuointireppunne, meitsi ei siihen tule ennen kuin talo palaa."

Mäyräkoiraliiton ruokintadirektiivit vuodelle 2008

2008-08-11T16:40:00.003+03:00

1. Kerman osuus ruokakupin sisällöstä on oltava vähintään 15%.
2. Jauhelihan on oltava mieluiten vastapaistettua, myös mikroaaltouunissa lämmitetty jauheliha hyväksytään.
3. Nappulat on tarjoiltava kerman ja jauhelihahöysteen kera.
4. Puuro on suositeltava nappuloiden korvike. Puuron on oltava lämmintä ja juuri valmistunutta. Sitkeää, kylmennyttä puuroa ei hyväksytä.
5. Mäyräkoiralla on lakisääteinen oikeus saada 10% kaikesta kebabista, mitä taloudessa nautitaan.

Lisäksi Mäyräkoiraliitto suosittelee, että ateriat kuorrutetaan juustoraasteella, ja muistuttaa, että mäyräkoiralle on taattava ruokailurauha.

Mäyräkoiraliiton hyväksymä
11.8.2008, Helsinki

Venäläinen väärennös osoittautuu oikeaksi mäyräkoiraksi

2008-08-07T18:45:00.005+03:00

On olemassa yksi asia jossa talouttamme asustava mäyräkoira poikkeaa rotutovereistaan: ruoka ei ole koskaan ollut kovin korkealla Jarviksen prioriteettilistalla, mm. sellaiset asiat kuin pahvi, posti ja erityisesti sukat ovat kiilanneet yleensä edelle. On Jarviksellakin lempiruokansa, mutta mäyräkoirille ominaisen ikuisen nälän sijaan meillä suhtautuminen ruokaan on maltillinen, toisinaan jopa välinpitämätön ja usein esiintyy peräti suorannaista nirsoilua - nappulat kelpaavat kunhan joukkoon sekoitetaan tilkka kermaa ja jauheliha maistuu paljon paremmin, jos se on lämmitetty. Ruokailu tapahtuu rauhallisesti neljässä vaiheessa: ensimmäiseksi tutustutaan ruokakupin sisältöön epäluuloisesti kuono edellä ("aiotteko myrkyttää minut"), sitten maistetaan ja makustellaan ("ei maistu myrkylliseltä"). Maistelun jälkeen on vuorossa on pieni tauko, jonka päätteeksi loput ruoasta syödään hyvällä ruokahalulla ("olikin jo vähän nälkä") ja aivan lopuksi kuppi nuollaan huolellisesti kaksi tai kolme kertaa ("dammit, se loppui jo").

Jarvis ei pyydä koskaan ruokaa vaikka ruoka-aika olisi jo mennyt, saattaa nukkua sikeästi sohvalla vaikka isäntäväki istuisi sen molemmin puolin syömässä ja kerjää ainoastaan jos illan menussa on sen lempiherkkua, kebabia joka saa pienen koiran aivan sekaisin.

Tästä miehen isä, siis Jarviksen vaari, onkin saanut aihetta epäillä, onko kyseessä oikea mäyräkoira lainkaan vai sittenkin venäläinen väärennös. Nyt on kuitenkin tullut selväksi, että meillä asuu sittenkin oikea mäyryläinen, joka tarkoista kulinaristista tottumuksistaan huolimatta suhtautuu ruokaan laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti.

1. Juustonaksut ovat tarkemmin tarkasteltuna sittenkin aika hyviä. Viimeviikkoisen leffaillan aikana nimittäin huomasimme, että lattialle jätetty juustonaksukulho oli hyvää vauhtia tyhjenemässä parempiin suihin. Omalla pedillään viattomasti loikoilevan syyllisen paljasti pullottavan posken lisäksi viiksiin tarttuneet kullankeltaiset muruset. Muut mäyräkoiranomistajat eivät unissaankaan jättäisi syötävää sisältävää kulhoa lattialle, mutta meillä suolaiset naposteltavat eivät ole herättäneet perheen matalimmassa aiemmin mitään kiinnostusta.

2. Kun suolaisten makuun kerran päästiin, Jarvis halusi tänään kokeilla myös tavallisia perunalastuja, joita on aiemmin lähinnä nuuhkittu inhoavasti. Keittiöstä kuului määrätietoista vinkumista, joka on useimmiten merkki siitä, että koiran lelu tai herkkupala on unohtunut keittiön pöydälle. En kuitenkaan löytänyt pöydältä muuta kuin jämiä sisältävän sipsipussin. Hetken päästä kävi ilmi, että juuri sitä Jarvis kaipaili. Tarjosin huvittuneena koiralle sipsin ja seurasin ihmeissäni, kun se rouskutti sipsin onnellisena ja pyysi heti lisää.

3. "Matala, määrätietoinen ja aina nälkäinen" on yhdistelmä, jonka takia mäyräkoiranomistajat eivät yleensä säilytä koirille tarkoitettuja - tai muuten liian houkuttelevia - herkkuja kovin matalissa kaapeissa tai laatikoissa. Meillä ei tätä ongelmaa ole ollut, niinpä koiran herkkukori on sijoitettu alakaappiin jossa nyt sattui olemaan sille sopivasti tilaa. Eilen kuitenkin kuulimme keittiöstä määrätietoista kuopsutusta ja murinaa. Äänen lähteeksi paljastui mäyräkoira, joka oli päättänyt käydä hakemassa herkkukorista itselleen uuden puruluun. Kun kaapin oven kuopsutus ei tuottanut heti tulosta, kokeiltiin seuraavaksi murinaa.

Onni on uusi puruluu. Tai kaksi.

Myllerrys & mellastus

2008-08-03T12:25:00.000+03:00

Mäyräkoiran vanavedessä seuraa yleensä pieni kaaos. Kyseessä on ihan omia lainalaisuuksia noudattava luonnonvoima, joka aiheuttaa mäyräkoiran asuttamassa taloudessa mm. seuraavaa:

1. Sukkien selittämätön levittäytyminen pyykkikorista ympäri asuntoa alta kahden sekunnin.
2. Kylpyhuoneen peittyminen silputtuun vessapaperiin - vaihtoehtoisesti myös vessapaperin levittäytyminen yhtenä pitkänä suirona ympäri asunnon.
3. Vesikupissa olleen veden siirtyminen parkettilattialle viiden neliömetrin alueelle.
4. Lelukorin epämääräisen sisällön levittyminen tasaisesti ympäri olohuoneen lattiaa juuri sekuntia ennen kuin päivällisvieraat soittavat ovikelloa.
5. Olkalaukun sisällön purkautuminen ympäri asuntoa. Papereissa ja vihoissa on usein pieniä hampaanjälkiä. Jos laukussa on ollut jotain syötäväksi kelpaavaa, se on joutunut jo luonnonvoiman uhriksi siinä vaiheessa kun käännyt ja havaitset jäljet.

Sunnuntaina klo 12 on kuitenkin vielä rauhallista, kun luonnonvoima nukkuu visusti peiton alla.

Mäyräkoirasanasto: lättäpäksi

2008-08-02T15:20:00.004+03:00

Tältä se näyttää! Mökillä lättäpäkseilyä harrastettiin vuoroin auringossa emännän viltillä, vuoroin varjossa oman pyyhkeen päällä. Kotona lättäpäksi löytyy hellekelillä useimmiten kylpyhuoneen matolta, koska kylpyhuone on asunnon viilein paikka.

Harrastavatko blogin lukijoiden koirukset lättäpäksiasentoa?

Katso koko sanasto »

Hännän elämää

2008-08-01T13:15:00.002+03:00

Jos havahtuu yöllä siihen että kasvoja kutittaa, se ei välttämättä ole kärpänen. Viime yönä kutituksen syyksi paljastui häntä, joka lepäsi tyytyväisenä kasvoillani. Hännän jatkeena oli mäyräkoira, joka nukkui selällään tassut kohti kattoa, päksi kaulakuopassani. Häntä elää omaa elämäänsä, vaikka siihen kiinnitetty koira tuhisisi syvässä unessa. Kun siirsin hännän pois kasvoiltani, se tyynesti huiskautti itsensä takaisin.

Jarviksen tärkeät tavarat

2008-08-01T13:00:00.001+03:00

Jarvis esitteli taannoin omat tärkeät tavaransa emäntänsä Paras aika vuodesta -blogin puolella, mutta kaikki koiranystävät eivät välttämättä ole sitä lukeneet, joten julkaistaan esittely täälläkin!

Jarvis rakastaa leikkimistä yli kaiken, joten ensimmäisenä esitellään tietysti lempilelut. Kovin paljon muita leluja Jarviksella ei oikeastaan ole, koska koiranleluvalmistajat eivät ole suunnitelleet tuotteitaan kestämään mäyräkoiria, joiden käsitys leikkimisestä sisältää melko tarmokasta hampaidenkäyttöä.

1. Punotut köydenpätkät ovat välttämättömät rajuille vetoleikeille. Vetoleikkiin sopii loistavasti myös sukat ja vyöt, mutta niiden tarjoamisesta emännälle syntyy jostain syystä lähinnä takaa-ajoleikkejä.
2. Kongista ja pallosta löytyy usein sisältä herkkuja, jotka saa esiin ankaralla pyörittämisellä ja pompottamisella. Joskus sisältä paljastuu koirankeksejä, joskus emäntä on ymmärtänyt täyttää lelun nakin- tai lihapullanpalasilla jotka pieksevät keksit mennen tullen.
3. Punainen pallo on ensimmäinen vinkulelu, joka on kestänyt mäyräkoiran käsittelyssä tulematta paloitelluksi alta vartin, eikä ole muuten johtunut yrityksen puutteesta. Vinkupallon kanssa ei vain leikitä, sen kanssa kommunikoidaan: kun pallo vingahtaa, Jarvis vastaa ja saattaa käydä sen kanssa vinkuen ja uikuttaen kokonaisia keskusteluja. Yleensä nämä keskustelut käydään emännän ja isännän suureksi iloksi aamuyöllä kello kolme.

Lelujen ohella Jarviksen suosikki on sattumakori, joka on täynnä puruluunjämiä, Jarvikselle lahjoitettuja vanhoja sukkia ja muita aarteita. Sattumakoria pengotaan usein pitkään ja huolella etsiessä fiilikseen sopivaa aarretta. Jos sattumakorin sisältöä aikoo siivota, on syytä varustautua uusilla puruluilla ja sukilla, joilla menetykset hyvitetään, sillä kadonneet aarteet huomataan välittömästi.

Valjaat ovat pitkälle selälle ystävällisemmät kuin kaulapanta. Rakkaiden Haukkujen pehmustetut valjaat ovat kotimaista käsityötä, varustettu heijastinraidoilla ja säädettävillä soljilla. Valjaiden juju on siinä, että ne kootaan kolmesta eri palasta, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa koiran kasvaessa: ostimme valjaat vuosi sitten, ja olemme vaihtaneet vain masupalan isompaan Jarviksen saavuttaessa täyskasvuisen mäykyn rinnanympäryksen - huomattavasti halvempaa kuin vaihtaa koko valjaat. Jarviksen suhde valjaisiin on ristiriitainen. Toisaalta valjaiden pukeminen tarkoittaa sitä, että ollaan lähdössä ulos, mutta Jarviksen mielestä mäyräkoiran arvolle sopisi parhaiten kulkea vapaana.

Yllä oikealla juhatorvinen, vanha mutta erittäin monikäyttöinen hikinauha. Juhatorvisen voi pukea päälle ja juoksennella ympäri asuntoa, sitä voi pureskella ja sillä voi myös leikkiä vetoleikkiä. Sen sijaan ei ole hauskaa, kun emäntä pukee juhatorvisen päälle kuvausta varten. Emäntä ei ymmärrä, että juhatorvisessa on kysymys spontaanista irrottelusta.

Vaatteisiin verhoutuminen ei sovi mäyräkoiran arvolle, joten alla Jarviksen ainoa varsinainen vaatekappale jolla on silläkin selkeä funktio: ystävän äidin kutoma raitanuttu lämmittää vilulle herkkää pitkää selkää talvikuukausina. Kovin usein sitä ei Helsingin lauhassa ilmastossa tarvita, mutta viime talvena nutulle oli kovasti käyttöä kun Jarvis sai ikävän keuhkoputkentulehduksen eikä saanut ulkoilla pakkasessa kuin lämpimästi puettuna. Koska emäntä ja isäntä näyttävät enimmäkseen poppariretkuilta, on myös Jarviksen nuttu uskottavasti mustaharmaaraidallinen.

Vanha viltti lämmitti Jarvista jo kahdeksan viikon ikäisenä ensimmäisenä yönä uudessa kodissa. Viltin paikka on Jarviksen pedillä, jossa siitä kesäisin myllätään nukkumaanmennessä tyyny (lisänimi Tohtori Myllerrys on siis aivan ansaittu), talvisin mukavuudenhaluinen mäykky taas kaivautuu mieluiten viltin sisään.
Vasemmalla Jarvis esittelee tyhjiä vessapaperirullia, jotka ovat parasta viihdettä mitä on. Niitä annetaan joskus Jarvikselle suoraan, mutta hauskinta Jarviksen mielestä on, kun sellaisen saa pyydystää itse kylpyhuoneesta ja juoksennella ympäri asuntoa rulla suussa (rullan tyhjenemistä on joskus myös hiukan edesautettu). Lopulta rulla kuljetetaan pedille, jossa se suikaloidaan huolellisesti pieneksi silpuksi. Joskus tulee joulu ennen aikojaan, kun Jarvis saa kasaan taitellun rullan, jonka sisältä paljastuu herkkupala. Alla oikealla vielä esimerkit puruluusta ennen ja jälkeen mäyräkoiran käsittelyn.

Mäyräkoirasanasto

2008-07-31T22:45:00.004+03:00

Mäyräkoirien kanssa tulee toisinaan tarvittua erityissanastoa. Koska luet mäyräkoirablogia, tässä pikainen johdanto oikeaoppiseen sanastoon. Sanasto täydentyy samalla kun tutkimukset jatkuvat ja blogissa tullaan julkaisemaan myös havainnollistavaa valokuvamateriaalia.

Haikala = mäyräkoira, joka roikkuu hampaillaan kiinni kaikessa mistä saa otteen (hihat, lahkeet, helmat, huivit, raajat). Tyypillistä pennuille, mutta esiintyy myös aikuisilla mäyräkoirilla erityisesti silloin kun koiralla on liikaa energiaa ja omistajalla liian vähän aikaa.

Keimo = mäyräkoira, joka makaa selällään tassut tanassa ja keimailee saadakseen maharapsutusta. Monet mäyräkoirat heittäytyvät selälleen heti nähdessään potentiaalisen uhrin, lapset ja naiset ovat takuuvarmoja.

Mäyräkoiramurjotus = mäyräkoira teeskentelee ettei huomaa omistajiaan ja kääntää mielenosoituksellisesti päänsä toiseen suuntaan, jos sitä puhuttelee tai rapsuttaa. Esiintyy usein, kun mäyräkoiraa on toruttu tai siltä on evätty jotain kivaa. Mäyräkoiramurjotuksen lievempi muoto on etäinen käytös: "Tee mitä teet. En ole kiinnostunut."

Mäyräkoiratuijotus = painostava ja pitkäkestoinen tuijotus, jolla mäyräkoira osoittaa tulleensa kaltoinkohdelluksi. Esiintyy usein, kun lenkki- tai ruoka-aika olisi ollut jo ainakin kaksi minuuttia sitten.

Polvitaive-eläin = mäyräkoira, joka viihtyy kerällä sohvalla loikoilevan omistajansa polvitaipeessa. Aiheuttaa akuutteja vaikeuksia nousta ylös.

Pretzel = tiukalle kerälle kiertynyt mäyräkoira.

Päksi = mäyräkoiran peppu, joka on poikkeuksetta laittoman söpö. Päksissä on toisinaan jommallakummalla tai molemmilla puolilla päksipyörre eli pieni, tiheä karvapyörre. Lättäpäksi on myös sammakkoasentona tunnettu makuuasento, jossa mäyräkoiran takajalat sojottavat suoraan taaksepäin. Monet mäyräkoirat harrastavat tätä pentuikäisenä, jotkut viihtyvät lättäpäksiasennossa koko ikänsä. Asennosta on olemassa harvinainen muunnos, jossa takajalat ovat ristissä.

Päksikieppi = mäyräkoiran pyörähdys akselinsa ympäri. Edeltää pretzeliä, asentoa johon mäyräkoiran on helpointa päästä päksikiepin kautta.

Päksitanssi = tanssimainen rituaali, jonka mäyräkoira suorittaa omistajan saapuessa kotiin. Sisältää paljon päksin heiluttamista, hännän naputusta ja pyörimistä. Päksitanssia seuraa usein selällään keimailu.

PM = Päivystävä Mäyräkoira. Jokaisessa mäyräkoiran asuttamassa taloudessa on päivystysvuorot, jolloin tehtävään nimitetty mäyräkoira päivystää keittiössä ja vahtii mm. ettei lattialle putoa ruokaa tai pöydälle unohdu herkkuja. PM saattaa sisällyttää tehtäviinsä myös ympäröivän reviirin vahtimisen tunkeilijoiden (postinkantaja, naapurit, linnut) varalta.

Reviiri = mäyräkoiran hallitsema alue, yleensä keskikokoisen maakunnan laajuinen.

Riekku = riehaantunut mäyräkoira, joka riekkuu hallitsemattomasti ympäri asuntoa. Esiintyy usein, kun alkaisi olla mäyräkoiran nukkumaanmenoaika - tai viimeistään silloin, kun omistajien koittaa.

TM = Tutkiva Mäyräkoira. Esiintyy sekä sisätiloissa että ulkona. Sisällä TM tutkii lattialle jätettyjä kasseja, pyykkikoria ja helposti avattavia kaappeja. Ulkona TM:n tutkimusalueelle sisältyy oikeastaan kaikki. TM:n tunnistaa maata viistävästä kuonosta, tarkkavaiseen asentoon asettautuneista korvista ja ankarasta nuuhkimisesta.

Ärjyli = mäyräkoira, jota toinen koira on syvästi loukannut astumalla sen reviirille, mihin reagoidaan ärjymällä kovaäänisesti.

Meillä asuu mäyräkoira

2008-07-31T21:00:00.002+03:00

Kun täytin 25, tavanomaisen pehmeän paketin sijaan sain mieheltä jotain vielä pehmoisempaa - yhdeksänviikkoisen nyytillisen tassuja, tuhisevaa kuonoa ja viiksiä. Kauan toivottu ja kaivattu lahja täytti kotimme hetkessä mäyräkoiramaisella myllerryksellä, mistä kenties arvaattekin mistä tänään kaksi vuotta täyttävä Jarvis-nuorukainen sai yhden monista lempinimistään.

Muutaman viikon ikäinen Jarvis sisarustensa kanssa porvoolaisen kasvattajansa sylissä.

Olimme haaveilleet koirasta, erityisesti nakkimallisesta sellaisesta pitkään. Miehen lapsuudenkodissa myllerryksestä oli viimeisen 15 vuotta pitänyt huolta perheen 15-vuotiaaksi elänyt mäyräkoiraherra Oskari, joka oli matkannut autuaammille metsästysmaille muutama vuosi aiemmin, niinpä tuntui luontevalta että ensimmäinen oma koira edustaisi samaa roduista jalointa. Haaveissamme vilisi jotain nuorta Oskua muistuttavaa, sileäkarvainen ruskea urospentu. Podin pahaa pentukuumetta ja olisin ollut valmis ottamaan uuden perheenjäsenen vastaan vaikka samantien, mutta mies jarrutteli, halusi vielä odottaa ja miettiä.

Jarvis syntyi heinäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2006. Saimme tiedon ruskeasta urospennusta tutun kasvattajan kautta, ja miehen pienestä vastustelusta ("ei ainakaan katsota yhtään kuvaa siitä, muuten se on menoa!") huolimatta otin porvoolaiseen kenneliin yhteyttä. Pentu oli terve ja vielä vapaa, kennel hyvämaineinen ja luotettava, luovutusikään oli vielä hyvin aikaa - kaikki olisi ollut kohdallaan! En kuitenkaan saanut miestä innostumaan, joten haikein mielin jätin asian sikseen.

Eräänä syksyisenä sunnuntaina koitti syntymäpäiväni. Mies oli muutamaa päivää aiemmin pahoitellen kertonut joutuvansa käymään Porvoossa syntymäpäivänäni, hän oli myynyt kitaran ja luvannut viedä sen perille eikä ostajalle sopinut minään muuna päivänä - vastahakoisesti lähdin mukaan myyntireissulle, mies lupasi että kävisimme pienessä porvoolaisessa kahvilassa kahvittelemassa ja ottaisimme reissun pienenä maakuntamatkailuna. Tuolta maakuntamatkalta tulikin hämäyksen vuoksi tavaratilaan sijoitetun kitaran lisäksi takaisin uusi perheenjäsen, yhdeksänviikkoinen pikkumäykky, juuri samainen jonka perään olin soitellut! Mies olikin jäänyt miettimään asiaa, tullut siihen tulokseen että ehkä aika oli sittenkin sopiva ja päättänyt hyödyntää lähestyvän syntymäpäiväni - yllätys, joka voitti hänelle niin paljon poikaystäväpisteitä ettei hän saisi niitä enää nollattua vaikka yrittäisi.

Jarvis osoittautui reippaaksi, uteliaaksi ja vilkkaaksi mäyräkoiranaluksi, heilutteli kaikille häntäänsä ja jakoi avomielisesti märkiä suukkoja, osasi heti uuteen kotiin tultuaan käydä pissalla lattialle häthätää levitetyn sanomalehden päälle, löysi petinsä ja käpertyi siihen nukkumaan. Ensimmäiset yöt sujuivat ongelmitta, vanhaan kotiin ei ehtinyt tulla ikävä lainkaan kun oli niin paljon uutta haisteltavana ja tutkittavana.

Kymmenviikkoinen mäykkymuru - kuvan saa klikattua suuremmaksi!

Jarviksen suurin rakkaus löytyi jo varhain: sukat. Kaikenlaiset sukat, mieluiten jalassa olleet ja aivan erityisesti villaiset. Sukkaleikki: ensin metsästetään sukka, sen jälkeen vilistetään ympäri asuntoa sukka suussa ja odotetaan, että isäntä tai emäntä tai parhaimmassa tapauksessa molemmat lähtevät perään. Kun aloimme säilyttää sukkia kaappeihin piilotettuina ja pyykkikorin suojissa, Jarvis oppi avaamaan kaapin ovet tassullaan ja hyppäämään pyykkikoriin - mistä se tosin useimmiten jäi kiinni itse teosta, koska poispääsy ei osoittautunutkaan niin mutkattomaksi. Sinnikäs mäyräkoira on löytänyt tiensä jopa ruokapöydälle noutamaanturvaan nostettuja villasukkia. Jarviksen suhde sukkiin on edelleen yhtä intohimoinen ja takaa-ajoleikkiä harrastetaan lähes päivittäin - mitä sukkien metsästämiseen tulee, Jarviksella on omat ilmeisen loppumattomat lähteensä.

Pentuna Jarviksen suurin ja oikeastaan ainut ongelma oli eroahdistus. Pentue jouduttiin vierottamaan emostaan etuajassa ja kenties siitä syystä Jarvis on välillä hiukan arka ja todella läheisyydenkipeä, se viihtyy parhaiten mahdollisimman tiukasti jommankumman kainalossa ja asiat ovat hyvin silloin kun koko lauma on kotona. Yksin oleminen ei ottanut sujuakseen ja niinpä Jarvis kulki pitkään mukanani töissä, nukkui päivät viltillä työpöytäni alla ja leikki työkavereideni kanssa erilaisia takaa-ajoleikkejä pitkin isoa avokonttoria. Jarviksesta tuli tottunut raitiovaunumatkustaja, joka matkalla se löysi itselleen uusia ystäviä jotka rapsuttivat auliisti. Nykyisin yksinoleminen alkaa sinnikkään koulutuksen tuloksena sujua, haukkuminen ja ovenkarmien järsiminen on loppunut ja Jarvis ei suureksi harmikseen kulje enää mukana kaikkialla. Yksinjääminen ei ole enää maailmanloppu, joskaan ei siitä vieläkään erityisesti pidetä..

Ensimmäisen syntymäpäivänsä tienoilla Jarvis löysi itsestään mäyräkoiramaisen egon ja epäluulon. Tuntemattomat ihmiset ja koirat ovat nykyisin hyvin epäilyttäviä ennen kuin ne osoittautuvat luotettaviksi, ne on haisteltava tarkoin läpi eikä kontaktia sovi ottaa ennen kuin tutkimus on suoritettu ja testi läpäisty. Reviiriä puolustetaan kiihkeästi ja reviiri käsittää koko kerrostalon - naaureiden liikkeistä ja terassin kaiteella istuvista linnuista ilmoitetaan niin mahtavalla haukulla ettei näkemättä uskoisi että pienestä koirasta lähtee sellainen mökä. Postimies on Jarviksen vihollinen numero yksi, luukusta putoavalle postille käy köpelösti jos väliovi on unohtunut auki.

Tuttuja ihmisiä Jarvis rakastaa yli kaiken, monet ystävämme kuuluvat sen laumaan. Kun lauman ulkojäsenet tulevat kylään, ohjelmassa on ensin riekku- ja sitten torkkuosuus: ensinmainittuun kuuluu takaa-ajoa, vetoleikkejä ja muuta alakerran naapureiden hermoja koettelevaa, jälkimmäisen alkaessa valitaan sopiva kainalo päiväunia varten. Jarvis saattaa kesken äänekkäimmänkin illanvieton nukkua kaikessa rauhassa selällään pää yhden sohvalla istuvan vieraan sylissä, peppu työnnettynä toisen rapsuteltavaksi. Pitkästä koirasta riittää rapsuteltavaa useammalle!

Jarvis on ajoittaisesta arkuudestaan huolimatta mäyräkoirien tapaan melkoinen jääräpää: kun emäntä komentaa, ensin tarkistetaan onko kädessä herkkupalaa ja sen jälkeen vielä arvioidaan onko herkkupala tottelemisen väärti. Jos ei, komentoa saatetaan laiskasti totella osoittaen kaikin mahdollisin keinoin, että käskytettävänä oleminen ei oikeastaan sovi mäyräkoiran arvolle. Nopeaälyinen koira tietää kyllä tarkalleen mitä siltä milloinkin odotetaan, sitä ei vaan aina huvita totella.

Sukkien lisäksi Jarvis rakastaa leikkimistä, pahvin ja paperin repimistä, aarteenetsintää, kävelylenkkejä metsässä ja uusien temppujen oppimista. Jarvis osaa tassun lisäksi antaa läpyn ("High five!") mutta suurin bravuuri on kieriminen, jota Jarvis tekee hyvin auliisti jopa pyytämättä - siitä saa suurimmat aplodit ja eniten herkkuja. Mäyräkoiran elämään kuuluu myös runsain määrin nukkumista. Öisin Jarvis nukkuu selällään omalla pedillään, aamuvarhaisella on mukava siirtyä sänkyyn peiton alle kerälle emännän kainaloon tai polvitaipeeseen. Peiton alla nukutaan pitkälle aamuun, Jarvis jatkaa unia useimmiten ainakin yhteentoista ennen kuin se herää, venyttelee ja käy terassin ovella haistelemassa säätä - jos sataa, ei olekaan kiire ulos.

Kuva-arvoitus.

Päiväsaikaan torkkujen ottaminen onnistuu mitä mielikuvituksellisimmissa asennoissa sohvalla, matolla tai oikeastaan ihan missä tahansa - kesällä terassi on lempipaikka, helteellä terassin pöydän alla varjossa on melko mukavaa. Silloin kun Jarvis ei nuku tai leiki, se haluaa olla mukana kaikessa mitä tapahtuu siivouksesta ruoanlaittoon. Jarvis tulee mielellään mukaan autoonkin, kunhan saa vaan osallistua. Kaikkein mieluiten Jarvis auttaa pyykkien lajittelussa, tai pitäisi ehkä sanoa uudelleenlajittelussa.

Jarviksen kaksivuotissyntymäpäivää on juhlittu tänään lahjakasan ja maukkaan herkkuaterian voimin. Uudet puruluut ja lelut oli pakattu jokainen omaan pakettiinsa, Jarvis rakastaa yli kaiken niiden avaamista. Herkkuateria puolestaan koostui lämpimästä jauhelihasta ja nakinpalasista, Jarviksen suurimmista herkuista kebabin ohella. (Kebab on parasta mitä se tietää, sitä tosin saa hyvin harvoin ja silloinkin vain isännän jämät - mutta kebabin kanssa ei nirsoilla.) Herkkuateria nautittiin antaumuksella ja aikamoisella vauhdilla, lautanen oli tyhjennetty ja nuoltu huolellisesti puhtaaksi alta kolmenkymmenen sekunnin. Ilme kertoi, että vihdoin emäntä ja isäntä ovat ymmärtäneet, millainen ruoka sopii mäyräkoiran ruokavalioon!

Syntymäpäiväsankari ottaa rennosti terassilla.

Jarvis ottaa mielellään vastaan onnitteluja, rapsutuksia ja nakkilähetyksiä, ja toivottaa samalla tervetulleeksi uuteen blogiinsa!